Vuoden 2016 keskeisimmät veromuutokset

Pääomatulojen verokanta

Pääomatulon ylempi verokanta on 34 prosenttia kun se vielä viime vuonna 2015 oli 33 prosenttia. Pääomatulojen alempi verokanta on edelleen 30 prosenttia.  Ylemmän verokannan tuloraja pysyi samana eli 30 000 eurossa, mikä merkitsee sitä, että kun pääomatuloja on yli 30 000 euroa, ylimenevän osan veroprosentti on 34 %. Ylemmän verokannan korotus merkitsee verotuksen kiristymistä aikaisempaan verrattuna esim. silloin, kun yrityksen omistaja myy yrityksensä tai purkaa yrityksensä. Veronkorotus vaikuttaa varakkaissa listaamattomissa osakeyhtiöissä myös osinkotulojen verotukseen.

Asuntovelan korkovähennys

Oman vakituisen asunnon asuntovelan korkovähennyksen määrää alenee asteittain siten, että vähennyskelpoinen määrä on 55 prosenttia vuonna 2016, 45 prosenttia vuonna 2017, 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019.  Korkovähennysoikeuden rajoittaminen koskee kaikkia verovelvollisia riippumatta siitä, milloin velka on otettu.

Luovutustappion vähentämisoikeus laajeni

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on nyt vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Muutos koskee vain luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta. Esimerkiksi osakeyhtiöiden verotuksessa vuokrauskäytössä olleiden huoneistojen luovutustappiot vähennetään edelleen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Toimitilakäytössä olleiden tilojen myynnistä syntyneet luovutustappiot ovat edelleen vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan tuloista tappion syntyvuonna ja kymmenen seuraavan vuoden aikana.

Luovutustappiot vähennetään ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennetään muista pääomatuloista sen jälkeen, kun niistä on ensiksi vähennetty tulonhankkimiskulut. Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset (esim. korot) vähennetään luovutustappioiden vähentämisen jälkeen. Jos tappiota ei saa vähennettyä muistakaan pääomatuloista, vahvistetaan vähentämättä jääneestä osuudesta luovutustappio, joka on vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Tappiot vähennetään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. Luovutustappioiden perusteella ei myönnetä kuitenkaan jatkossakaan ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

Luovutustappioiden laajempi vähennysoikeus koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen syntyneitä omaisuuden luovutuksesta syntyviä tappioita. Tätä aikaisempiin tappioihin sovelletaan vanhoja säännöksiä eli ennen vuotta 2016 syntyneet luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia edelleen ainoastaan omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista tappion syntymisvuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.

Rahalahjoitusten vähentäminen

Luonnollisille henkilöllä ja kuolinpesällä on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruinen rahalahjoitus.

Valtion tuloveroasteikon ylimmät tuloluokat yhdistyivät

Valtion tuloveroasteikon korkeimman portaan, alaraja aleni 90 000 eurosta 72 300 euroon vuodelle 2016. Asteikon tulorajoja korotettiin vuoteen 2015 verrattuna noin 1,2 prosentilla. Valtion tuloveroasteikko vuonna 2016 on seuraavanlainen:

Verotettava 
ansiotulo, 
euroa
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
%
16 700 – 25 000 8,00 6,50
25 000 – 40 800 547,50 17,50
40 800 – 72 300 3 312,50 21,50
72 300 – 10 085,00 31,75

 

Arvonlisäveron alarajahuojennus 

Pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä huojennuksen määrä on. Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräisiä rajoja korotettiin 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien. Verovelvollisuuden alaraja nousi 8 500 eurosta 10 000 euroon ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja 22 500 eurosta 30 000 euroon.

Henkilöyhtiölain muutokset vaikuttavat myös verotuksessa

Henkilöyhtiöiden toimintaa säätelevää henkilöyhtiölakia on muutettu 1.1.2016 alkaen.  Muutosten tavoitteena on helpottaa pitkäaikaisia investointeja edellyttävän yritys- ja sijoitustoiminnan harjoittamista. Tavoitteena oli myös selventää henkilöyhtiön perustamista.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyy vain rekisteröimisellä. Yhtiön perustamiseksi on laadittava kirjallinen yhtiösopimus. Yhtiösopimuksen muutos tulee voimaan sen jälkeen muutos rekisteröity.

Muutokset parantavat kaupparekisteritietojen ajantasaisuutta, koska yhtiön perustaminen ja yhtiösopimusten muutos on merkittävä kaupparekisteriin ennen kuin perustaminen tai muutos tulee voimaan. Jatkossa kaikkien yhtiöiden yhtiösopimukset muutoksineen merkitään kaupparekisteriin, josta Verohallinto kerää tarvittavat tiedot omiin järjestelmiinsä. Yhtiösopimuksen muutoksia ei saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä, joten yhtiöillä on tarve saada muutokset merkityksi rekisteriin. Siirtymäsäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa perustettu rekisteröimätön yhtiö on rekisteröitävä kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Rekisterissä olevien yhtiöiden yhtiömiesten ennen 1.1.2016 tekemät yhtiösopimuksen muutokset on rekisteröitävä viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos muutosta ei rekisteröidä määräajassa, muutos raukeaa ja yhtiösopimusta sovelletaan siinä muodossa kuin se on viimeksi rekisteröity. Siirtymäsääntöä ei sovelleta yhtiösopimuksen muutoksiin, jotka tehdään 1.1.2016 tai sen jälkeen. Yhtiömiehellä on oikeus vaatia yhtiön purkamista, jos yhtiösopimuksen muutosta ei ilmoiteta rekisteröitäväksi viivytyksettä vaikka yhtiömies on sitä vaatinut.

Työttömyysvakuutusmaksua korotettiin

Sekä palkansaajan että työnantajan keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua korotettiin 0,50 prosenttiyksikköä vuoteen 2015 verrattuna. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2016 on 1,15 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,00 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 044 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,90 prosenttia palkasta.

Myös yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksut nousivat. Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,46 prosenttia
(0,24 % vuonna 2015) palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,00 prosenttia (0,80 % vuonna 2015) palkasta.

Työnantajalla on velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksu työntekijän Suomessa tekemästä työstä. Työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa, jos työnantajan kalenterivuoden aikana maksamat palkat ovat yhteensä enintään 1 200 euroa. Vakuutusmaksua ei makseta myöskään yrittäjästä, joka vakuutetaan YEL:n tai maatalousyrittäjän eläkelain perusteella.

Oikeudenkäyntimaksu valitettaessa hallinto-oikeuteen

Muutoksenhaku veroasioissa hallinto-oikeuteen on muuttunut maksulliseksi.  Oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa on 250 euroa. Maksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Ennakkoratkaisua koskevassa muutoksenhakuasiassa maksu peritään kuitenkin riippumatta asian lopputuloksesta.

Yleisradiovero

Henkilön yleisradioveron pienin maksuunpantava määrä korotettiin 51 eurosta 70 euroon vuoden 2016 alussa, mikä vapautti verosta 300 000 pienituloisinta.